Mastokaapelien vaihto
Seldenin ohje: 595-557-E 2008-08-13
Ecoflex 10plus koaksiaali
kjaam kaapeli
Cascol 1809 uretaaniliima
Mastokaapelit tulivat alapäässä ulos typerästi maston ’pohjasta’, missä ne vääjäämättä jäävät joku kerta giljotiiniin mastoa asennettaessa. Antennikaapeli oli saanut tällaista kyytiä ja lisäksi vettä, niin että vhf ei toiminut tyydyttävästi. Päätin uusia kaapelin.
Seldenin sitella on hyvät ohjeet eri mastoprofiilien kaapelien asennuksesta. Vanhassa mastossani (1979) ei ollut vielä erillistä kaapelikourua, vaan antennikaapeli on liimattu isopurjeen purjeuran reunaan. Avasin maston yläpään helan ja irrottelin vanhan kaapelin aloittaen yläpäästä ja vääntäen kaapelia purjeuran nurkasta irti varovasti litteällä ruuvimeisselillä 10 cm kerrallaan. Muuten helppo juttu, mutta kikkatangon helan taakse mastonkauluksen kohdalle uraan oli tehty Sikaflexista umpinainen vesieste, jonka avaamiseksi jouduin irrottamaan helan (niitit porataan auki ja sitten lopuksi taas uudet niitit jne.). Kaapelin irrottamisen jälkeen siivoilin purjeuran nurkat vetämällä urasta kummaltakin reunalta läpi xyleenillä kostutetun rätin pariin kertaan (tenukin olisi riittänyt, mutta kun sitä ei juuri silloin mistään saanut).
Antennikaapeliksi valitsin matalahäviöisen Ecoflex 10plus –koaksiaalin, joka on saman paksuista kuin alkuperäinen koksu ja omaa hyvät sähköiset ominaisuudet. Sopivat N-liittimet tulivat samalla tilauksella Paratronicilta..
Samalla lisäsin mastoon 4-parisen kaapelin tuulimittaria, maston LED- tricolor-valoa, tutkahälytintä ja ties mitä tulevaisuuden tarvetta varten. Kaapeli on tyyppiä KJAAM 4x(2+1)x0.5: eli tinattua, parisuojattua 0.5 mm2 instrumentointikaapelia ja ulkopaksuudeltaan koaksiaalin luokkaa. Kaapelin sain paikallisesta teollisuussähköliikkeestä.
Kaapeli asennetaan maston ollessa pukeilla vaakatasossa kyljellään: purjeuran alareunaan tuleva kaapeli vedetään paikalleen käyttäen sähköasentajien johdonvetovieteriä tai muuta apuvälinettä. Kaapelin annetaan oieta kolossaan jonkin aikaa, ja päihin jätetään tarpeeksi työvaraa liittimille.
Liimasin kaapelin kiinni käyttäen Seldenin suosittelemaa Cascol 1809 –uretaaniliimaa rautakaupasta. Kohotin kaapelia urassaan ylös pätkän kerrallaan ja puristin liima tuubin nokasta reilun helmen uran pohjalle kaapelin alle noin 20 cm välein; etenin näin maston huipusta kikkatangon helan ja mastokauluksen kohdalle. Sitten painelin rautalangan pätkällä purjeurasta varmuuden vuoksi kaapelin takaisin kolonsa pohjalle liimahelmien päälle. Kun liimaa jäin puoli tuubia, tiputtelin loput samalla tavoin kaapelin päälle. Lopuksi liimaus sai kuivua pari päivää. Sitten käänsin maston toiselle poskelleen ja asensin toisen kaapelin purjeuran vastakkaiselle reunalle samaan tapaan.
Cascolia liimapurkin nokalla maston koloon levittäessä täytyy pitää käsi vakaana ja olla huolellinen. Jos liimaa tuhrii purjeuraan, se pitää pyyhkiä pois tuoreena; kuivaan liimaan tehoaa vain puukko tai viila.
Ellei ole rutinoitunut koaksiaaliliittimien tinaamisessa, kannattaa alapään liittin kiinnittää johdon päähän ennen kaapelin liimaamista, ettei kaapelin pään työvara loppuisi harjoitellessa kesken.
Mastonkauluksen kohdan liimasin erikseen tehden siihen Sikaflexista uuden vesiesteen: muuten purjeurasta valuu vettä sisälle, kun masto on läpi kannen menevä.
Alapään kapeliliittimille tein mastoon poteron avartamalla purjeuraan 25 cm pitkän ja 4 cm leveän tilan. Liittimet voi nyt kiinnittää pysyvästi purjeuran takaseinälle, missä ne ovat vähän paremmin suojassa mastoa käsiteltäessä. Koksille käytin N-tyypin kulmaliitintä ja KJAAMille moninapaliitintä. Veneen sisällä käytän samoja kaapelityyppejä jatkoina maston juuresta sähkötaululle.
Maston yläpäässä koksi menee naarasliittimellä suoraan antennipiiskan johdon liittimeen: päälle tulee vulkanoituva teippi ja UV-suojateippi. KJAAM päätetään pikku jakokoteloon, josta eri kohteet johdotetaan omilla liittimillään.
.
N-liitin maston juurella
